Tervaharjun hiljainen miekka
Kauan sitten, kevään ensimmäisten lämpimien päivien aikaan, pieni poika nimeltä Heikki lähti Kemin Takajärven lähistölle etsimään onkimatoja. Hänellä oli vanha ämpäri, pikkulapio ja toive löytää paras kalapaikka koko seudulta. Hän kulki Tervaharjun etelärinnettä pitkin, kunnes näki pienen, pehmeän maakummun, joka näytti hyvältä matojen kodilta.
Heikki kumartui suuren maakummun viereen ja alkoi kaivella mättäitä. Mutta yhtäkkiä hänen sormensa osuivat johonkin kovaan. “Mikä ihme tämä on?” hän mietti ja kaivoi lisää. Pian mullan alta alkoi paljastua jotain outoa ja painavaa – se näytti aivan vanhalta rautaesineeltä. Se oli pitkä ja kapea, vaikka hieman katkennut. Rautakin oli oudon ruosteista ja koukkuista.
Hämmästyneenä Heikki nosti esineen varovasti käsiinsä. Heikki katsoi sitä suu auki. ”Onkohan tämä oikea viikinkimiekka?” hän mietti.
Miekan lisäksi hän löysi muutaman pienen metallinpalasen, jotka näyttivät siltä, kuin ne olisivat joskus olleet osa kilpeä. Heikki keräsi aarteensa ja juoksi kotiin niin nopeasti kuin jaloistaan pääsi.
Heikki kantoi esineen kotiin, ja aikuiset veivät sen asiantuntijoille. Arkeologit totesivat, että Heikki oli löytänyt muinaisen miekan, joka oli ollut piilossa maassa ehkä jopa tuhat vuotta!
Mutta tämä ei ollut mikä tahansa miekka. Se oli koristeltu salaperäisillä kuvioilla – ristejä, rombeja ja nuolen tai sydämen näköisiä merkkejä. Niitä oli kaiverrettu terään ja täytetty kiiltävällä metallilangalla, ei hopealla, vaan messinkilangalla, joka oli kullanväristä.
Miekka oli valitettavasti aika huonossa kunnossa – sen kahvasta puuttui osia, ja terä oli taipunut. Mutta silti siitä näki, että se oli joskus ollut vahva ja kaunis ase. Ehkä sitä oli käyttänyt muinainen soturi tai suojelija, joka oli puolustanut kotiaan tai kulkenut pitkin metsiä ja soita.
Mutta Heikin löytämä miekka kertoo meille, että Kemin metsissä on ollut elämää ja tarinoita jo tuhansia vuosia sitten. Ja kuka tietää – ehkä siellä piilee vielä muitakin salaisuuksia, odottamassa uutta seikkailijaa, joka löytää ne vahingossa, aivan kuten Heikki.
Tiesitkö?
Tervaharjun miekka on edelleen mysteeri tutkijoille. Vaikka sitä ei koskaan löydetty kokonaisena, sen koristeet kertovat meille, että se oli arvokas ase. Ehkä juuri sellainen, jolla puolustettiin kotia — tai vaalittiin tärkeitä tarinoita.
Länsi-Pohjan Miekkailijat ry toimii nykyisin tämän historiallisen perinteen elävänä jatkumona Kemi-Tornio-alueella.
Seura tarjoaa harrastusmahdollisuuksia nykyaikaisessa urheilumiekkailussa sekä historiallisessa miekkailussa, joka tutkii ja elävöittää vanhoja taistelutaitoja.
Seura järjestää säännöllistä harjoitustoimintaa kaikenikäisille ja tasoisille harrastajille, edistää miekkailun tuntemusta alueella sekä osallistuu kilpailuihin ja tapahtumiin valtakunnallisesti.
Länsi-Pohjan Miekkailijat jatkaa näin omalta osaltaan miekkojen historiaa alueella — ei enää taistelun välineenä, vaan kulttuuriperinnön ja liikunnan välineenä, jossa yhdistyvät menneiden aikojen kunnioitus ja nykyhetken yhteisöllinen harrastustoiminta.
Lisätietoa aiheesta löytyy täältä: Pohjoissuomalainen miekkalöytö viiden vuosikymmenen takaa